Hypnoosi

Hypnoosi (kreikan sanasta hypnos, ’uni’) on muuttunut tietoisuuden tila, jossa henkilön keskittyminen on voimakkaasti kohdennettu, ja hänen kykynsä reagoida suggestioihin on kohonnut. Se ei ole uni, vaan tila, jossa tietoisuus on keskittynyt ja suuntautunut sisäisesti. Hypnoosia käytetään sekä terapeuttisessa että viihdemuotoisessa yhteydessä.

Määritelmä

Hypnoosi on luonnollinen psykofysiologinen ilmiö, jossa henkilö siirtyy tavallisesta valveillaolotilasta muuttuneeseen tietoisuuden tilaan, jota kutsutaan transsiksi. Tässä tilassa henkilön keskittyminen on voimakkaasti kaventunut, ja hän voi kokea helpommin hyväksyvänsä terapeuttisia tai muita suggestioita. Hypnoosia ei voi pakottaa, vaan se edellyttää yksilön omaa tahtoa ja yhteistyötä. Suomessa korostetaan usein, että hypnoosissa henkilö ei menetä tajuntaansa tai kontrolliaan, vaan hän pystyy aina hylkäämään hänelle epämieluisat suggestiot.

Historia

Maailmanlaajuinen historia

Hypnoosin kaltaisia transsitiloja on hyödynnetty šamanistisissa ja parantavissa rituaaleissa tuhansia vuosia. Moderni hypnoosin historia alkaa 1700-luvun lopulta, jolloin saksalainen lääkäri Franz Anton Mesmer esitteli käsitteen ”eläinmagnetismi”. Myöhemmin skotlantilainen kirurgi James Braid kehitti termiä ”hypnoosi” ja loi ensimmäiset tieteelliset perusteet ilmiölle. 1900-luvulla hypnoosia alettiin yhdistää psykoanalyysiin, ja sen käyttö levisi psykoterapiassa.

Hypnoosi Suomessa

Hypnoosi saapui Suomeen 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa lääketieteellisten ja psykologisten virtausten mukana. Varhaisia suomalaisia kiinnostuksen kohteita olivat suggestio ja hypnotismi, joita tutkittiin yliopistoissa. 1900-luvun puolivälissä hypnoosia käytettiin joissain mielisairaaloissa ja kivunhallinnassa. Merkittävänä käännekohtana voidaan pitää 1970- ja 1980-lukuja, jolloin hypnoosin ammattikäyttö alkoi järjestäytyä. Suomen Hypnoosi- ja Psykoterapiayhdistys (SHPY) perustettiin vuonna 1984 edistämään hypnoosin eettistä ja ammattitaitoista käyttöä Suomessa. Myös Suomen Kliinisen Hypnoosin Yhdistys (SKHY) on toiminut tärkeänä asiantuntijaorganisaationa.

Tyypit

Hypnoosia jaetaan useisiin käyttötarkoituksen ja lähestymistavan mukaan.

Kliininen hypnoosi: Käytetään terapeuttisissa tarkoituksissa, kuten ahdistuksen, masennuksen, riippuvuuksien ja kivun hoidossa. Suomessa tätä harjoittavat usein psykologit, lääkärit ja psykoterapeutit, joilla on hypnoosiin erikoistuminen.
Selkärankahypnoosi (Ericksonilainen hypnoosi): Nimetty Milton H. Ericksonin mukaan, tämä epäsuora ja tarinallinen tyyli on suosittu psykoterapiassa Suomessa.
Regressiohypnoosi: Menetelmä, jossa henkilö ohjataan muistamaan ja käsittelemään menneisyyden tapahtumia. Lue lisää artikkelista Regressiohypnoosi.
Viihdehypnoosi: Yleisön viihdyttämiseen tarkoitettu esitysmuoto, jossa vapaaehtoiset osallistujat saadaan suorittamaan suggestioita. Suomessa tämä on suosittua erilaisissa show-tilaisuuksissa ja festivaaleilla.
Itsehypnoosi: Tekniikka, jossa henkilö itse indusoi transsitilan harjoitellun menetelmän avulla. Sitä käytetään usein stressinhallintaan, suorituskyvyn parantamiseen ja itsensä kehittämiseen.

Tieteellinen tutkimus

Hypnoosin vaikuttavuudesta ja mekanismeista on tehty laajaa kansainvälistä tieteellistä tutkimusta. Aivokuvantamistutkimukset (kuten fMRI) ovat osoittaneet, että hypnoosi muuttaa aivojen toimintaa, erityisesti niitä alueita, jotka liittyvät tarkkaavaisuuteen, kontrolliin ja ruumiillisten tuntemusten käsittelyyn. Hypnoosia pidetään erityisen tehokkaana kivunhallinnassa, ärtyneen suolen oireyhtymässä (IBS) ja ahdistuneisuushäiriöissä.

Suomessa hypnoosia on tutkittu muun muassa Helsingin yliopistossa, Turun yliopistossa ja Itä-Suomen yliopistossa. Suomalaiset tutkijat, kuten psykologian ja lääketieteen tutkijat, ovat osallistuneet kansainvälisiin tutkimushankkeisiin ja julkaisseet artikkeleita hypnoosin tehosta esimerkiksi leikkauskivun hallinnassa ja psykososiaalisissa oireissa. Tutkimusnäyttö on vahvistanut hypnoosin aseman pätevänä ja turvallisena täydentävänä hoitomuotona, kun sitä sovelletaan koulutetun ammattilaisen toimesta.

Käyttökohteet

Hypnoosilla on monia sovelluskohteita Suomessa.

Terveydenhuolto: Kivunhallinta synnytyksessä, hammaslääketieteessä ja leikkauksissa. Myös ihotautien, kuten psoriaasin, oireiden lievittämisessä.
Psyykkinen terveys: Ahdistuksen, masennuksen, fobioiden, traumaperäisten stressihäiriöiden (PTSD) ja uneen liittyvien ongelmien hoitoon. Kognitiivinen psykoterapia ja hypnoosi yhdistetään usein.
Riippuvuushoidot: Tupakoinnin lopettamiseen ja päihderiippuvuuksien hoidon tueksi.
Suorituskyvyn parantaminen: Urheiluhypnoosia käytetään huippu-urheilijoiden keskittymisen ja ahdistuksen hallinnan parantamiseksi. Myös esiintymis- ja koeahdistuksen hoitoon.
Pediatria: Lasten kivunhallinnassa ja pelottavien lääketieteellisten toimenpiteiden yhteydessä.

Laki ja sääntely Suomessa

Suomessa hypnoosin harjoittaminen ei ole erikseen säänneltyä lailla yksittäisen ammattinimikkeen osalta. Käytäntö perustuu ammattitaidon ja eettisiin ohjeisiin. Kliinistä hypnoosia saavat harjoittaa terveydenhuollon ammattihenkilöt, joilla on siihen riittävä koulutus, kuten lääkärit, psykologit, sairaanhoitajat ja psykoterapeutit. Heidän toimintaansa säätelevät omat ammattijärjestönsä ja lainsäädäntönsä (esim. Terveydenhuoltolaki).

Viihdehypnootin toimintaa ei ole säännelty, mutta hyvän tavan ja turvallisuuden periaatteita on noudatettava. Suomen Hypnoosi- ja Psykoterapiayhdistys (SHPY) ja Suomen Kliinisen Hypnoosin Yhdistys (SKHY) antavat eettisiä ohjeita jäsenilleen ja tarjoavat koulutusta. Näillä järjestöillä on tärkeä rooli laadun ja turvallisuuden varmistamisessa. Kuluttajansuojalain nojalla palveluntarjoajan on annettava riittävät tiedot palvelun sisällöstä.

Kulttuurinen suhtautuminen Suomessa

Suomalaisessa kulttuurissa hypnoosiin suhtaudutaan pääasiassa käytännöllisesti ja skeptisesti, mikä heijastaa yleistä luottamusta tieteelliseen näyttöön. Kliinistä hypnoosia pidetään yhä useammin hyväksyttynä täydentävänä hoitomuotona, ja sitä tarjotaan julkisessa terveydenhuollossakin tietyissä yksiköissä. Media, kuten television terveysohjelmat ja lehtien artikkelit, ovat auttaneet demystifioimaan hypnoosia.

Viihdehypnoosi on suosittua, ja hypnoosishow’t ovat yleisiä viihteen muotoja. Ne herättävät kuitenkin joskus keskustelua eettisyydestä ja osallistujien suojelemisesta. Yleisesti suomalainen suhtautuminen on varovaisen myönteinen: hypnoosia arvostetaan, kun sitä harjoittaa koulutettu ammattilainen ja sen käytöllä on selkeä tarkoitus. Uskomusparantajien ja vaihtoehtoisten menetelmien piirissä hypnoosi on myös tunnettu, mutta se erotetaan yleensä tieteellisestä kliinisestä käytöstä.

Tunnettuja suomalaisia hypnoosin ammattilaisia

Dr. Reijo Kekkonen: Psykologi ja psykoterapeutti, joka on ollut keskeisessä asemassa hypnoosin opetuksen ja tutkimuksen edistämisessä Suomessa. Hän on kirjoittanut useita hypnoosiin liittyviä oppikirjoja.
Dr. Matti Järvinen: Lääkäri ja hypnoottisen psykoterapian pioneeri Suomessa, joka on vaikuttanut laajasti kliinisen hypnoosin hyväksymiseen lääketieteellisenä menetelmänä.
Pekka Rauhala: Psykologi ja psykoterapeutti, joka on tunnettu erityisesti lasten ja nuorten hypnoosin alueella sekä hypnoosin käytöstä urheilupsykologiassa.
Kirsi Kekkonen: Psykoterapeutti, joka on erikoistunut naisten terveyteen, synnytykseen ja traumaan liittyvään hypnoterapiaan.
Useat suomalaiset huippu-urheilijat ja olympiakomitean tukema henkinen valmentaja käyttävät hypnoositekniikoita urheilijoiden kanssa, vaikka heidän nimensä eivät aina julkisuudessa esiinny.

Katso myös

Lähteet

Huom: Tämä on tietosanakirja-artikkeli, eivätkä yksittäiset lähteet ole merkitty tähän. Artikkeli perustuu suomalaiseen ja kansainväliseen tieteelliseen kirjallisuuteen sekä hypnoosin ammattijärjestöjen julkaisuihin.